Ulkomaantyössäoppimisjakson raportti

Kohdemaa: Iso-Britannia
Paikkakunta: Hastings
Ajankohta: 10.11.2007-08.12.2007
Työssäoppimisjakso: Psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus

Matkajärjestelyt: Valmentauduin kieleen lainaamalla englannin kielen cd-rom ohjelman. Varasinmatkalipun British Airways’n lennolle ja otin itselleni matkavakuutuksen.

Työssäoppimispaikan kuvaus: Työssäoppimispaikkani oli hoitokoti, 12:sta vanhukselle. Useimmatvanhuksista olivat liikuntakyvyttömiä, sänkyyn hoidettavia. Yksi asukkaistapystyi liikkumaan kävelytuen avulla itsenäisesti, mutta muut pyörätuolissa. Seoli tavallinen omakotitalo, johon oli rakennettu hoitokoti. Springcroft oliaika pieni tiloiltaan. Hoitokodin periaatteita oli antaa asiakkaille turvallinenja puhdas elinympäristö ja missä asukas voi tuntea olevansa kotona. Yksityisyyttä kunioitetaan ja asiakkaiden elämänkokemukset otetaan huomioon. Asiakkaalla on myös oikeus tehdä omia valintoja ja vaikuttaa omaan elämiseenhoitokodissa. Hoitokodin omistaa pariskunta, jotka ovat sairaanhoitajiakoulutukseltaan. Hoitokodissa työskentelee omistajan lisäksi muitasairaanhoitajia ja hoitajia sekä kokki ja siivooja.

Kävin myösyhtenä päivänä tutustumassa sairaalan sydäntauti osaston kuntoutukseen. Osallistuinsydänleikkauksista toipuvien circuit training ryhmään. Opin paljonenglantilaisten tavasta kuntouttaa. He ottavat asiat paljon rennommin kuin metäällä ja harjoittelun lopuksi tietenkin juotiin teet. Se ei varsinaisestiollut psyykkistä kuntoutusta, mutta yhtenä osana sitä on tietenkin myöspsyykkisen puolen huomioiminen.

Harjoitteluni viimeisinä päivinä olin 2 päivää vielä lievästikehitysvammaisille tarkoitetussa harjaantumiskoulussa. Osallistuin yhden luokantoimintaan ja autoin heitä esimerkiksi kasvien istutuksessa. Muut suomalaisetopiskelijat pitivät Suomi esittelyn ja sain kunnian olla osallisena myös tässä.Oppilaat pitivät siitä todella paljon.

Vapaa-aika ja kulttuuri: Töiden jälkeen usein tuli lähdettyä kaupungille kiertelemään ja hyvällä säällä meren rantaan. Kaupungissa oli mukava kierrellä ja ottaa valokuvia. Aika usein viikolla kävin myös kirjastossa, jossa sai käyttää tietokonetta ja lukea lehtiä. Silloin tällöin kävimme muiden Suomalaisten lähihoitaja-opiskelijoitten kanssa oluella pubissa. Hastings’stä löytyy muutama todella vanha pubi, yksi oli ainakin n. 400 vuotta vanha. Viikonloppuisin lähdimme yleensä toiseen kaupunkiin tutustumaan. Kävimme mm. Brightonissa ja Lontoossa. Hastings’ssäkin oli kaikenlaista nähtävää. Kaupunki on jaettu uuteen ja vanhaan kaupunkiin. Vanhassa kaupungissa oli keskiaikaisia pieniä taloja ja pieniä persoonallisia kauppoja, se oli myös rauhallisempi puoli, kun taas uudessa kaupungissa oli meno hektisempää. Kaupungin osien väliin jäi kukkulat, joissa oli salakuljettajien luolat, joissa myös kävimme. Luolissa oli vahanukkeja ja erilaisia kertomuksia siitä, millaista salakuljettajien elämä on ollut.

Paikallinen kulttuuri on tyypillistä Englantilaista. Ihmiset tapaavat toisiaan ja käyvätostoksilla. Kahvila kulttuuri on yleisempää kuin täällä, sunnuntaina yleensä tavataan nähdä ystäviä kahvilla. Ihmiset ovat yleensä ottaen kohteliaita ja ovat verbaalisesti vilkkaita. Tuntemattomalle saatetaan jutella, vaikka junassa tai kadulla. Se onnistuu heiltä kovin luontevasti. Säästä puhuminen on yleistä ja sitä kommentoidaankin usein. Hastings on kuulemma aika sisäänpäin lämpiävä kaupunki ja varmasti se oli ihan totta.

Kulttuuria oli varsinkin Brightonissa ja Lontoossa runsaasti tarjolla. Kävimme mm. Britishmuseumissa katsomassa näyttelyä.

Asuminen ja ruoka: Asuin isäntäperheessä yhdessä kolmen muun suomalaisen tytön kanssa. Asuminen oli järjestetty puolestani, enkä tiennyt sitä vasta kuin saavuin perille. Sain oman huoneen yläkerrasta. Saimme omat avaimet, joten saimme kulkea vapaasti,kunhan olimme ruoka-aikana kotona. Perheeseen kuuluivat vanhempi pariskunta, Brittiläinen nainen ja hänen Ranskalainen kumppaninsa. He olivat ottaneetopiskelijoita jo usean kymmenen vuoden ajan, joten heillä oli siitä paljon kokemusta. Saimme joka päivä aamiaisen ja päivällisen. Aamiainen sisälsi yleensä teetä, paahtoleipää ja muroja. Päivällisellä saimme aika monipuolisesti kaikenlaista, vihanneksia oli melkein joka päivä. Asuminen maksoi 16£/päivä. Emäntä huolehti meistä todella hyvin, pesi pyykkimme ja neuvoi meitä kuinka kaupunkiin pääsee. Rahaa meni vain omiin ostoksiin kaupungilla, kahvilassa ja kaupoissa.

Mitä opin: En tiennyt majapaikastani tai työpaikastani juuri mitään ennen matkaa, joten minulla ei ollut paljonkaan odotuksia niiden suhteen. Kaikki kuitenkin järjestyi hyvin. Opin monessa tilanteessa vain menemään mukaan, vaikka se olisikin tuntunut järjettömältä. Monessa tilanteessa minulta kysyttiin mielipidettä johonkin asiaan ja välillä en oikein itsekkään tiennyt mitä olisipitänyt tehdä, mutta ei kukaan muukaan oikein tiennyt. Opin myös paremmin taas pärjäämään sekavissa tilanteissa, vaikka en enää haluaisikaan sellaisissa olla. Opin kuitenkin nauttimaan parhaani mukaan erilaisesta ympäristöstä ja tulemaan toimeen sekä ymmärtämään erilaisia ihmisiä paremmin.

Vinkkejä tuleville lähtijöille: Ei kannata hermostua pienistä asioista ja kannattaa vainottaa irti sen minkä saa. Kannattaa kuitenkin pitää puolensa, jos sellainenpaikka tulee. Avoimin mielin kun lähtee, niin pystyy paremmin nauttimaan olostaan.

Laatija: Hanne Korpinen, Kuntoutuksen koulutusohjelma