Iso-Britannian lounaisrannikolla,
Plymouth-nimisessä kaupungissa.

Ajankohta

5.3.-15.04.2007


Valmistautuminen
Suoritimme internetissä verkkokurssin, joka sisälsi tehtäviä, joihin täytyi tutkia kohdemaan kulttuuria ja valmistella matkaa. Konkreettisesti selvitimme lentoja, joista päädyttiin edullisimpaan lentoyhtiöön, jolloin lento olisi Tampereelta Lontooseen. Jouduimme järjestämään luonnollisesti myös muut yhteydet, hankkimaan junaliput Tampereelle ja bussiliput lentokentältä Lontooseen ja sieltä Plymouthiin. Majakka Plymouthin kaupungissa Varmistimme myös että joku olisi meitä vastassa saapuessamme määränpäähän. Emme olisi pärjänneet ostamatta adapteria pistokkeeseen, jotta voisimme latailla akkuja ja käyttää hiusten kuivaimia, englantilaiset ja suomalaiset pistokkeet kun ovat erilaisia.

Työssäoppimispaikka
Työssäoppimispaikka oli läheisessä collegen kirjastossa. Työpaikalla oli kaikki järjestetty melko hyvin, sillä saimme tehdä tehtäviä monipuolisesti ja vierailimme jopa eri kirjastoissa.

Asumis- ja työpaikan oli järjestänyt koulumme Plymouthin yhteistyökumppani WEUK (Work experience UK) ja meillä oli
heidän kanssaan myös viikottaiset tapaamiset, minne saapui myös muiden maiden opiskelijoita.

Espanjalaisessa ravintolassa työkavereiden kanssa.

Ongelmat Alussa saimme onneksi tavata WEUK:n henkilökuntaa kyselläksemme käytäntöön liittyvistä asioista. Omituiset kolikot saivat selityksen, kun meitä opastettiin rahan käytössä ja kuulimme, ettei meidän kannata antaa kenellekään tippiä, koska olemme köyhiä opiskelijoita. Saimme myös karttoja ja neuvoja liikkumiseen.

Eri tavoin toimivat käytännönasiat aiheuttivat välillä hämmennystä. Minna on kasvissyöjä ja Maria allerginen maitoproteiinille, joten ruokavalioissa olisi ollut päänvaivaa, mutta teimme itse ruokamme isäntäperheen keittiössä, joten heidän ei tarvinnut asiasta huolehtia. Kummankaan mahat eivät kyllä siltikään välttyneet sekaisin menemiseltä, mutta se on aina odotettavissa, kun matkustaa vieraaseen maahan. Ruokavalio oli väkisin erilainen kuin Suomessa. Loppua kohden aloimme tietoisesti lisäämään kasviksia ja hedelmiä ruoassamme, sillä syöminen alkoi olla melko yksipuolista ja epäterveellistä peribrittiläiseen tapaan. Maassa maan tavalla. Alussa kaasuhellat ihmetyttivät, mutta niitäkin opimme käyttämään. Jälkeenpäin olemme kuulleet, että Suomi on niitä harvoja maita, missä astiat huuhdotaan tiskaamisen jälkeen. Yllätyimme nimittäin, kun astiat kuivattiin pyyhkeillä huuhtomatta niitä ensin, ja vieroksuimme perheen tapaa pyyhkiä pöytien pinnat samalla rätillä, millä astiatkin oltiin pesty.

Myös vesihanat koimme oudoiksi, kylmä ja lämmin vesi kun tulivat eri hanoista. Suihkussa oli jotain vikaa ja vesi loppui usein kesken, jolloin jouduimme mennä jatkamaan pesua kylpyammeeseen, mikä oli melko hankalaa. Isäntäperhe kummasteli, kun kerroimme käyttävämme mieluummin suihkua kylvyn sijasta.

Välillä tuotti ongelmia, kun aamuisin oli joskus kiire ja talon asukkailla oli kaikilla tarve päästä samaan kylpyhuoneeseen. Useimmiten talossa asui 11 ihmistä kerrallaan.

Asuminen ja ruoka Talossa oli vanhempien lisäksi neljä lasta ja kaksi tsekkiopiskelijaa. Siellä asui myös lyhyempiä pätkiä muita opiskelijoita. Asuimme kahdestaan samassa huoneessa.

Meidän ei onneksi tarvinnut itse huolehtia asumisen järjestämisestä, sillä WEUK oli järjestänyt sen Plymouthista käsin. Meistä molemmista maksettiin tietty summa WEUK:lle, mistä he sitten saivat itsekin maksun ja maksoivat myös meidät majoittaneelle perheelle.

Budjetti rajoitti, niin että siitäkin syystä söimme melko yksipuolisesti. Puhutaan, että kaikki on Iso-Britanniassa kalliimpaa, mutta hintataso oli usein samaa kuin Suomessakin.

Kävimme ruokaostoksilla halvemmissa marketeissa aina kun oli mahdollista. Keittiössä Maria, tsekkiläinen Radek ja perheen poika Daniel.

Vapaa-aika Normaaleina iltoina vietimme aikaa isäntäperheen lasten ja muiden opiskelijoiden kanssa. Pelasimme useimmiten biljardia alakerrassa, katselimme elokuvia ja juttelimme.

Ystävystyimme monien ihmisten kanssa ja pääsiäisenä kävimme erään töistä tutun pariskunnan luona. Mies näytti meille Dartmoorin kaunista kansallispuistoa matkalla Buckfastleighin kylään, jossa he asuivat.

Eräänä viikonloppuna kävimme Totnesin pikkukaupungissa kiertelemässä ja kahden tsekkiläisen opiskelijan kanssa kävimme retkellä viheriöivillä kukkuloilla. Muutoin tutustuimme jalkaisin Plymouthin kaupunkiin ja kävimme esim. Devil's pointin näköalapaikalla maisemia ihailemassa.

Pelaamassa biljardia isäntäperheen kotona, kuvassa Radek, Minna ja Martin.

Mitä opimme? Opimme paljon brittiläisestä kulttuurista ja suvaitsemaan erilaisuutta. Samalla aloimme kuitenkin arvostamaan myös omaa kotimaatamme. Alussa kielemme kangerteli, mutta saimme hiljalleen palautettua englannin kieltä mieleemme ja puhe alkoi olla sujuvampaa. Mikä tärkeintä, niin opimme myös Englannin kirjastojärjestelmästä.

Vinkkejä lähtijöille Aina tulee vastaan ongelmia, eikä kaikki voi sujua odotetusti,
mutta kannattaa kysyä tarvittaessa rohkeasti apua!

Maria Miettinen ja Minna Emmes, informaatio- ja kirjastopalvelualan opiskelijat