Koulujen kulttuuriympäristöprojekti 2009-2011

Aila Kuusela-Oppaan haastattelu syyskuussa 2010 / Sonja Risula

Mitä ruoka toi mieleen?

Haastattelin äitiäni Aila Kuusela-Opasta (52 v) kysyäkseni kurikkalaisista perinneruoista. Vaikka hän ei itse Kurikasta ole lähtöisin, osasi hän silti jotain kertoa.  Kurikkalaisia perinneruokia ovat muun muassa perunakropsu, klimppisoppa ja makaronivelli.  Perinneruokia hänen lapsuudessaan syötiin paljon, valmistustavat ovat siten siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Perunakropsu

Aila valmistaa perunakropsun ylimääräisestä muusista. Muusiin lisätään maitoa niin, että siitä tulee lievähköä. Seos maustetaan kanelilla, suolalla ja siirapilla. Lisätään vehnäjauhoja, kananmunia ja öljyä niin, että taikinasta tulee paksua. Paistetaan uunipellillä noin 200 asteessa.

Makaroonivelli

Keitä makaronit kattilassa pussin ohjeen mukaan. Vähennä vettä ja lisää maitoa. Kun maito on lisätty, kylmään maitoon lisätään hiukan vehnäjauhoja, joilla saostetaan velli.  Maustetaan voilla,  suolalla ja sokerilla (sokeri ei ole pakollinen) ja keitetään kasaan hellalla.

Irma Raittisen haastattelu syyskuussa 2010 / Laura Raittinen

Mitä ruoka tuo mieleen?

Haastattelin äitiäni Irma Raittista (58 v) vanhoista perinneruoista ja siitä, mitä hän yleensä tapasi lapsena syödä tai valmistaa. Äitini kotona oli maatila, josta sai kaikki munat, lihat, maidot ja jauhot. Kotona valmistettiin yleensä omista tuotteista ruokaa ja kaupasta haettiin ruokaa ja tarvikkeita, jos tarvittiin jotain.

Minkälaisia ruokatapoja?

Kun kaikki olivat samassa pöydässä, vasta sitten sai aloittaa ruokailun.  Ennen ruokailua ei saanut syödä mitään.

Perinneruokia

Äitini kotona oli tapana tehdä läskisoosia eli lihakastiketta, klimppisoppaa, makaronivelliä ja perunaropsua.

Annikki Kalemaan haastattelu syyskuussa 2010 / Anita Ylä-Kero

Ruoka toi mieleen

Haastatellessani Annikki Kalemaata (syntynyt vuonna 1946) hän kertoi, että sunnuntaisin ruoka tehtiin lehmänmaidosta, perunavoita, viiliä ja läskisoosia. Nykyajan sinsalla oli sallattia ennen vanhaan. Siinä oli porkkanaa, punajuurta, sipulia ja suolasilakkaa.

Perinneruokiin kuului

Perinneruokiin kuului sydämyssoppa, johon kuului sisäelimiä, kuten sydäntä, kieltä, maksaa ja munuaisia. Lisäksi perinneruokia olivat piimävelli, silakkaloota, perunakropsu ja klimppisoppa. Ruokaleipänä käytettiin tavallista ruisleipää.

Ruokailutapoihin kuului

Tapoihin kuului, että kaikki söivät samassa isossa pöydässä, eikä ollut lupa ottaa kaapista mitään muuta suuhunpantavaa ennen ruokailua.

Terttu Korkeaviidan haastattelu 14.9.2010 / Ira Vierikko

Muistelmia ruoista

Haastattelin isoäitiäni Terttu Korkeaviitaa perinneruoista. Hänen perheessään tehtiin aina ”läskisoosia” eli sianlihakastiketta ja sen kanssa perunoita, myös lihakeittoa tehtiin usein. Pyhäaamuisin eli sunnuntaisin tehtiin riisipuuroa ja sen kanssa maitoa ja kaneli-sokeriseosta. Hänen lapsuudessaan ruoka-aineita käytettiin omavaraisesti niin, että jokainen sai vain vatsansa täyteen. Jos ylimääräistä ruokaa jäi, se pakattiin jääkaappiin seuraavaa päivää varten.

Juhlaruoat  

Jouluna tehtiin normaalit jouluruoat kinkusta rosolliin saakka itse. Pääsiäisenä tehtiin mämmi itse. Muita juhlaruokia ei tehtykään.

Tapoja tehdä asioita

Isoäitini sanoi että hänen äitinsä teki aina arkiaamuisin perheelleen ruisvelliä. Hänen äitinsä teki myös usein ohrapullia. Reseptit löytyvät haastattelun lopusta. Hänen perheensä tärkein hetki oli ruokailu. Koko perhe kokoontui kello 18.00 pöydän ääreen. Se oli ainoa hetki, jolloin koko perhe oli yhdessä, sen takia se olikin tärkein hetki.

Nykyaika

Isoäitini tekee samoja asioita kotonaan kuin hänen äitinsä teki hänen lapsuudessaan. Hänkin tekee joskus arkiaamuisin ruisvelliä, hän leipoo itse ruisleipää, jouluna hän tekee itse kaikki jouluruoat ja pyytää sukua syömään jouluaattona. Arkisin hänen bravuurinsa on karjalanpaisti hänen omalla ohjeellaan tehtynä.

Reseptejä

Ohrapullat tehtiin muuten samalla lailla kuin normaalit pullat, mutta vehnäjauhojen sijasta laitettiin ohrajauhoja. Ruisvelliin taas tulee vettä, ruisjauhoja ja suolaa. Vesi keitetään ensin, sitten lisätään ruisjauhot ja suola. Ruisvelli tarjotaan maidon kera.

Helmi Hautamäken haastattelu 9.9.2010 / Essi Perkiö

Haastattelin mummoani      

Muistot ruuista

Kysyin mummoltani minkälaisia muistikuvia hänellä on vanhan ajan ruoista ja minkälaisia reseptit olivat silloin. 79-vuotias mummoni vastasi, että jouluun liittyy lipeäkala, joka liotettiin kotona itse. Pääsiäiseen liittyy mämmi, se tehtiin kotona, imellettiin ruisjauhoista ja maltaista, kiehautettiin, jäähdytettiin ja paistettiin uunissa.  Jouluna ohraryyneistä tehtiin puuro ja luumuista soppa.

Käytettiin paikallisia raaka-aineita      

Mummo kertoi, että ohrat vietiin myllyyn ja jauhettiin jauhoiksi ja ryyneiksi, vehnät jauhettiin jauheiksi. Kaikki kasvatettiin kotona, myös suolakurkku kasvatettiin ja säilöttiin kotona.

Murresanoja ruoasta

Mummoni muisti seuraavat murresanat sallatti (perunaa, punajuurta ja omenaa sekoitettuna), perunakropsu (ohraryyneistä tehty ihan tavallinen pannukakku vanhanaikasella ohjeella, jonne tuli survottua perunaa), klippisoppa (soppa jossa on taikinasta pyöriteltyjä palloja) ja hökkylä (ternimaidosta eli uudestamaidosta tehty ryyniliemi).

Ruoka merkitsi

Mummo kertoi myös, että joka päivä syötiin kolme kertaa päivässä. Aamulla syötiin kahdeksan aikoihin ja yhden aikana päivällä ja illalla vielä viiden ja kuuden aikoihin. 

Juhlaruokia

Mummo kertoi, että juhlaruokina oli imelletty perunalaatikko, perunat ja kastike, salaatti ja maksalaatikko ja lipeäkala. Jälkiruokana oli puuro.