Nuoren työkykyä kohennetaan

Ammattiin opiskeleville on kehitetty Ammattiosaajan työkykypassi. Aloitteen tekivät opetusministeriö ja opetushallitus, toteutus yhteistyössä SAKU ry:n kanssa (http://www.alpo.fi/). Passin on Koulutuskeskus Sedussa ensimmäisenä suorittanut metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Anssi Tuomaala (kuvassa).



Työkykypassi (TYKY-passi) on Koulutuskeskus Sedussa porkkana, jolla opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen - säännölliseen liikuntaan, terveydestä huolehtimiseen ja yhteistyötaitojen kehittämiseen. Opiskelija motivoituu huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan sekä toiminta- ja työkyvystään.

TYKY-passi painottaa seuraavia osa-alueita:
- toiminta- ja työkykyä edistävää liikuntaa
- terveysosaaminen
- ammatin työkykyvalmiudet (työturvallisuus, työergonomia)
- harrastuneisuus ja yhteistyötaidot
- työkykyvalmiuksien vahvistaminen.


Vuonna 2007 Tuomarniemellä otettiin käyttöön Ammattiosaajan työkykypassi. Nyt Koulutuskeskus Sedussa on sen suorittajia n. 10 % opiskelijoista, lähes 400 opiskelijaa, ja Koulutuskeskus Sedu sijoittuu Suomen ammatillisten oppilaitosten joukossa toiseksi. Passi vaatii 200 tunnin (5 ov) aktiivisuutta eri osa-alueilta eikä passia voi suorittaa yhdessä lukuvuodessa vaan opiskelijoilta edellytetään pitempää sitoutumista.

Metsäalallakin tarvitaan vuorovaikutustaitoja

”Vuorovaikutustaitoja tarvitaan jokaisella alalla, esim. metsänomistajien, urakan antajien kanssa”, kuvaa metsätalousinsinööri Jarkko Karppinen, joka toimii korjuuesimiehenä. Hän suunnittelee korjuuohjelmat eri koneketjuille ja toimii metsäkoneenkuljettajana. Hän on valmistunut SeAMK:n maa- ja metsätalouden yksiköstä Tuomarniemeltä.

Karppinen nimeää metsäkoneenkuljettajien ammattitaudiksi niska- ja hartiavaivat. Työ on sydäntalven aikaan kolmivuorotyötä. Karppinen kumoaa väitteen ”konemies ei kävele” ja toteaa istumatyön vaativan liikuntaa vastapainoksi. Hyväkuntoinen jaksaa keskittyä työhönsä ja työturvallisuuteen tunnistamalla riskit, esim. koneen häiriöt.

Jokainen on vastuussa omasta työkyvystään

”Moni ammatillisessa koulutuksessa oleva osaa huoltaa päivittäisessä työssä käytettäviä työvälineitä, mutta se tärkein väline, jota ilman ei työkalut liiku, jää usein hoitamatta. Passin avulla motivoidaan opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta itsestään ja työkyvystään” summaa opinto-ohjaaja Mira Mäntylä.

Anssi Tuomaala innostui Tuomarniemellä kuntosalista. ”Kavereiden kanssa käytiin 2–3 kertaa viikossa salilla tai pelaamassa. Myös hyötyliikunta alkoi kiinnostaa. Lumitöissäkin saa hyvää liikuntaa”, toteaa Tuomaala, jonka suoritustaso kävelytestissä parani kaksi tasoa.

Opiskelijoiden fyysinen kunto romahtanut

Lehtori Ossi Laitinen on vastannut Tuomarniemellä liikunnanopetuksesta vuodesta 1977 lähtien. Hän on vuosittain testannut opiskelijoiden kuntoa. ”Kävelytestissä suoritustaso on pudonnut 15 vuodessa. Vuosina 1980–1995 valtaosa opiskelijoista saavutti tason 4-5, nyt pääpaino on tasolla 1-2 ja jopa alle 1. Hapenottokyky on siis selvästi heikentynyt, minkä lisäksi ylipaino-ongelmat ovat lisääntyneet”, summaa Ossi Laitinen. Metsäurakoitsijat viestittävät, että huonokuntoiset eivät jaksa 3-vuorotyössä, ja työntekijöiden vaihtuvuus kasvaa.

Metsäalalla työ on muuttunut ja alalle hakeutuvat ovat hyvin erilaisia. Nuorten omatoiminen liikunta on vähentynyt. Tuomarniemellä toimii iltaharrastetoiminnan ohjaaja (Jarkko Takaluoma).

Ylipainoisia vaanii mm. 2-tyypin diabetes. Ossi Laitinen valmistelee Tuomarniemellä mm. keittiön ja asuntolan henkilöstön kanssa yhteistyötä, jossa opiskellaan ruuanlaittoa ja kunnon eväitten tekemistä. ”Kun verensokeri heittelee, keskittymiskyky heikkenee ja työturvallisuus vaarantuu”, Laitinen kertoo.
Opiskelijat ovat motivoituneita muuttamaan tapojaan. ”Liikunta- ja ravinto-ohjeet kiinnostavat, kun mitataan nuoren verenpaine, verensokeri, painoindeksi ja kehon koostumus (rasvaprosentti ja sisäelinrasvan taso)”, kertoo Ossi Laitinen kokemuksistaan.

ALPO.fi-hyvinvointiportaali

Opetusministeriö ja Opetushallitus aloittivat Ammattiosaajan työkykypassin kehitystyön syksyllä 2006 yhdessä Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri ja urheiluliitto SAKU ry:n ja sen koordinoimien projektien kanssa. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tukenut ALPO.fi-hyvinvointiportaalin kehittämistä. Katso lisää www.alpo.fi