Mervi vaihtoi elintarvikealan kone- ja tuotantotekniikkaan

 

Mervi Ketola on suorittanut Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon. Kaksi vuotta siihen meni. Hän aloittaa maaliskuussa työt levyseppähitsaajana Relicomp Oy:ssä Kurikassa. Miten bio- ja elintarviketekniikan insinööristä tuli levyseppähitsaaja?

-    Lukion jälkeen opiskelin ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi. Olin töissä Ilmajoen Osuusmeijerillä ja Valiolla. Lasten syntymän jälkeen töitä ei ollutkaan helppo löytää, Mervi Ketola kertoo työurastaan.

TE-palvelujen asiakkaana Ketola puntaroi tärkeysjärjestystä; töitä piti löytää ja mielellään Kurikasta, jotta perheelle jää aikaa. Järki osoitti kone- ja tuotantotekniikan suuntaan.

-    Katsoin Arman Alizadin ohjelmaa Arman Pohjantähden alla, jossa metallialan työoloja kehuttiin ja naisia kannustettiin alalle. Eihän minulla ollut mitään kokemusta alasta mutta tuo ohjelmakin vahvisti päätöstä lähteä ihan uudelle alalle, Mervi Ketola kertoo.


Hitsareita tarvitaan

-    Aloitin Sedussa Seinäjoella kone- ja tuotantotekniikan opinnot helmikuussa 2020. Sitten tuli korona, ja loppukevät oltiinkin etänä. Alku oli siis aika hankala; kun minulla ei ollut alasta mitään kokemusta, halusin oppia mahdollisimman paljon koulussa konkreettisesti tekemällä ja harjoittelemalla, Ketola kertoo.

Opettaja Ilkka Kivimäki kertoo, miten koulutus aloitetaan kaikille pakollisesta tutkinnon osasta Valmistustyötehtävissä toimiminen. Sen jälkeen opiskelijat etenevät joko koneistajaksi tai levyseppähitsaajaksi. Sedussa on asianmukaiset koneet ja laitteet, joten työolot ovat kuin alan yrityksessä.

-    Osaamisalan valinta oli helppo. Koneistaja on minusta liikaa koneen varassa, kun hitsarin työ on käsityötä. Tykkään tehdä käsilläni, ja on palkitsevaa nähdä se lopputuote. Hitsaamisessa voi kehittyä loputtomasti, ja sekin innostaa. On selvää, että teollisuudessa tuotetta ei tehdä alusta loppuun itse mutta ymmärrän prosessin ja olen oppinut myös levynleikkausta ja särmäystä, Ketola kertoo.

Kesäkuussa Mervi Ketola suoritti särmäyksen tutkinnon osan kurikkalaisessa Lohi Met Oy:ssä.


Keskittyminen ja tarkkuus

-    Hitsaamaan oppii hitsaamalla. Omasta kädestä on niin paljon kiinni. Työ on monipuolista; alussa tehdään helpompia kohteita mutta taitojen kehittyessä pääsee vaativampiinkin hommiin, Mervi Ketola kuvaa ja toivoo, että on vielä viiden vuoden kuluttuakin töissä Relicompilla.


Hitsaukseen kuuluu paljon teoriaa mutta työ kehittää sitä käsialaa. Levyseppähitsaaja voi yrityksen tarpeiden mukaan toimia myös särmäyksessä tai levynleikkuussa.

-    Työpaikkakohtainen perehdytys on alalla itsestäänselvyys jo työturvallisuuden takia, Kivimäki painottaa.


Opiskelijan vahvuudet esiin


-    Kone- ja tuotantotekniikassa ei tarvita mitään erityisominaisuuksia vaan tärkeintä on motivaatio ja halu oppia. Niin ja kello pitää tuntea, painottaa opettaja Ilkka Kivimäki.

Mervi Ketolalla on koulutustaustansa ansiosta vahvat matemaattiset ja tietotekniset tiedot ja taidot, joten kappaleen mallintaminen ja CNC-koneelle ohjelmointi sujui helposti.

-    Mervi oli säntillinen ja ahkera opiskelija. Hän on oikeasti kiinnostunut alasta, ja hän todella haastoi opettajaa perustelemaan, Kivimäki kertoo.
-    Minulle on helpompaa muistaa ja soveltaa, kun ymmärrän, miksi pitää toimia tietyllä tavalla, Mervi Ketola painottaa.
Rohkeasti kohti uutta
-    Eniten on ehkä yllättänyt se, kuinka paljon tästä alasta pidänkään ja kuinka kiinnostus opintojen edetessä on vain lisääntynyt. Aluksi kun lähdin opiskelemaan, ajattelin, että kokeillaan nyt ja voisihan se olla ihan ok hommaa. Mutta mitä enemmän on oppinut, sitä enemmän ala kiinnostaa, Mervi Ketola kuvaa.


Mervi Ketola, valmistuva levyseppähitsaaja, katsoo tietokoneruutua.
Mervi Ketolasta
tulee levyseppähitsaaja. Korkeakoulututkinnon suorittaneella oli hyvät matematiikan ja tietojenkäsittelyn taidot.

Mervi Ketola, valmistuva levyseppähitsaaja, näyttää tietokoneruudulla 3D-kuvan kaivurin kauhasta.

Ruudulla Mervi Ketolan suunnittelema kaivurin kauha.