Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Saarni

Fraxinus excelsior
Saarni.jpgSaarni (l. lehtosaarni) on tyypillinen Keski-Euroopan lauhkean vyöhykkeen jalopuumetsien puulaji. Suomessa saarni kasvaa luonnonvaraisena Etelä- ja Lounais-Suomessa. Se on harvinainen muualla paitsi lounaissaaristossa ja Ahvenanmaalla, missä se on paikoin yleinen. Saarnen luontaisia kasvupaikkoja ovat saaristossa alavat tervaleppälehdot rannan tuntumassa ja sisämaassa lehtokorvet ja lähteiköt. Saarni on Suomen jaloista lehtipuista vaateliain ja kasvaa useimmiten kalkkiperäisessä ja syvämultaisessa maassa. Saarni kasvaa 15-20 metrin mittaiseksi. Talvella sen tunnistaa paksuista, pystyistä oksistaan, tuhkanharmaasta kuoresta ja suurista kartiomaisista, mustista silmuista.

Saarni on arka keväthalloille. Se puhkeaa lehteen myöhemmin kuin muut lehtipuut ja lehdet varisevat aikaisin. Pihlajaa muistuttavat mutta isommat lehdet ovat tavallisesti 4-7 lehdykkäiset, soikeat ja hammaslaitaiset. Saarni kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kerrannaisterttu ja hedelmä on lenninsiivellinen pähkylä. Pähkylät säilyvät puussa vielä lehtien varistua. Saarni uudistuu siemenistä verraten hyvin. Kasvullisesti se uudistuu kantovesoista.

Saarnen puuaine on erinomaisen kestävää, taipuisaa ja erikoistarkoituksiin varsin arvokasta. Keski-Euroopassa saarni on arvokas käyttöpuu, jota käytetään huonekaluteollisuudessa, parkettina, veneisiin, urheiluvälineisiin ja työkalujen varsiin.
Suomenkielinen nimi: Saarni (l. lehtosaarni)
Heimo:  Oleaceae
Suku:  Fraxinus
Laji:  excelsior
Koko: 15 -20 m.
Kotipaikka: Euroopasta Pyreneiltä, Britteinsaarilta ja Lounais-Fennoskandiasta Kaukasiaan.
Kuvaus: Nopeakasvuinen koristepuu. Paksut, pystyt oksat, tuhkanharmaa kuori ja talvella suuret kartiomaiset, mustat silmut.
Kasvupaikka:  Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, tuore–kostea, kalkkipitoinen humusmaa.
Menestyminen:  Vyöhykkeet I–III.

Katso myös