Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Haapa (Metsähaapa)

Populus tremula
Haapa.jpg

Haapa eli metsähaapa on poppelien suvun ainoa luonnonvarainen puulaji Suomessa. Haavan levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Aasia ja Eurooppa Pyreneiden niemimaata lukuun ottamatta. Suomessa haapaa esiintyy kaikkialla, joskin metsiköitä muodostavana vain Etelä-Suomessa.

Haapa menestyy erinomaisesti lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa, joissa on multaisa ja hienojakoinen maa. Parhaiten se viihtyy kalkkipitoisilla rinnemailla, missä hapekas pohjavesi on liikkuvaa. Haapa kasvaa karuillakin paikoilla, mutta jää tällöin pienikokoiseksi puuksi tai äärioloissa pensaaksi,

Haapa muodostaa suoran rungon, joka parhailla mailla kasvaa lähes 30 metrin pituiseksi. Oksat ovat jäykkiä ja pystyjä. Haavan kuori on nuorena sileä ja vihertävä sen sisältämän lehtivihreän takia. Haapa on kaksikotinen puulaji, joka kukkii ennen lehtien puhkeamista, Etelä-Suomessa toukokuun alussa. Siemensato on runsas, mutta siemen on erittäin kevyttä (0,1 mg). Siemenet varisevat kesäkuulla, jolloin helteet ja pintakasvillisuus tuhoavat suurimman osan hennoista siementaimista.

Haapa uudistuu vesoista hakkuualueilla hyvin helposti. Kaadetun puun ympärille nousee nopeakasvuisia juurivesoja, jolloin haapa voi muodostaa tiheän vesakon, jonka yksilöt ovat täysin emoyksilönsä kaltaisia (klooni). Haapa kasvaa nopeasti, ja hyvin hoidettuna tuottaa 40 -50 vuodessa sahatavaraksi soveltuvia tukkeja. Parhailla kasvupaikoilla hakkuukypsyys saavutetaan niin nuorena, että haavalle hyvin yleiseltä lahovikaisuudelta vältytään, Haavikko on harvennettava ajoissa, sillä se tarvitsee laajan latvuksen kasvaakseen hyvin.

Haapapuuta, joka on kevyttä, pehmeää ja vaaleaa, käytetään paneeleina, laudepuuna sekä käsitöissä. Lyhytkuituisena se ei ole haluttua selluloosateollisuuteen. Haavan pahimpia kasvintuhoojia ovat puuainetta lahottava haavankääpä, puuaineeseen toukkakäytäviä tekevät runkohaapsanen ja haapajäärä sekä kuorta ja versoja syövät hirvi, jänis ja myyrät.

Haavan merkitys metsäluonnon monipuolistajana on suurempi kuin sen vaatimaton osuus puustosta. Sen ravinteikas karike hajoaa nopeasti ja muodostaa erinomaista lehtomultaa. Haapa on kololintujemme kannalta arvokas pesäpuu ja tärkeää riistan ravintoa. Lehvästön hyönteislajisto ja kariketta hajottava eliöstö on runsas.

Suomenkielinen nimi:  Metsähaapa
Heimo:  Salicaceae
Suku:  Populus
Laji:  tremula
Koko:  15–30 m.
Kotipaikka:  Läpi Euraasian mantereen.
Kuvaus:  Kapealatvuksinen puu. Runko vaaleanvihreä, osin harmaa ja pystyuurteisesti kaarnoittuva. Päältä sinertävien, pyöreähköjen lehtien ruoti on litteä. Syysväri on kloonikohtaisesti joko keltainen tai punavoittoinen. Leviää pääosin paikallisesti maavarsien jälkisilmuista puhkeavin juurivesoin (suvuttomasti).
Kasvupaikka:  Aurinkoinen, keski– tai runsasravinteinen, kuiva tai tuore kasvupaikka.
Menestyminen:  Vyöhykkeet I–VIII.


Katso myös