Sembramännyt jaetaan kahteen alalajiin, alppi- ja siperiansembraan. Edellisen levinneisyysalue on Alpit ja Karpaatit. Siperiansembraa, jota näytepuu edustaa, tavataan Koilis-Venäjällä ja Siperian länsi- ja keskiosissa. Se kasvaa Siperian jokilaaksojen tuoreissa, runsasravinteisissa metsissä. Levinneisyydeltään laji on boreaalinen ja mantereinen. Siperian metsäalasta on n. 10 % sembrametsiä.
Siperiansembra on harmaakuorinen puu, joka saavuttaa Suomessa 10-20 metrin (Siperiassa 20-25 m:n) pituuden. Lajilla on nuorena kartiomainen alas asti ulottuva elävä oksisto. Vanhemmiten puu ränsistyy ja paksut kuolleet oksat karsiutuvat huonosti. Pituuskasvun heikentyessä latvuksen yläosan oksat jatkavat kasvuaan voimakkaammin kuin pääranka, minkä vuoksi latvus näyttää kuperalta. Tämä yksilö on jo vanha.
Nuoret kasvaimet ovat tiheän ruosteenruskean karvan peittämiä. Neulaset ovat viisittäin kääpiöversossa. Neulasvuosikertoja on 4-5 kpl. Käpy on 6-8 cm pitkä, tynnyrimäinen ja kokonaisena puusta irtoava. Siemenet ovat suuria ja syötäviä.
Puuta käytetään kaikkiin niihin tarkoituksiin, joihin tavallinen mäntykin soveltuu. Erityisen suosittuja ovat seinäpaneelit, joita hyvin kiinni pysyvät, ilman vaikutuksesta heleänpunaisiksi värjäytyneet oksat kuvioittavat. Suomessa sembramäntyä käytetään koristepuuna. Nuorempana sen rehevä neulasto tekee siitä viehättävän, mutta vanhana sen koristeellisuus vähenee. Laji vaatii ravinne- ja kosteussuhteiltaan edullisen kasvupaikan. Metsäpuuna sembran kasvu ja laatu ovat huonompia kuin kotimaisten havupuiden.