Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Hybridihaapa

Populus × wettsteinii

Hybridihaapa.jpgHybridihaapa on kehitetty risteyttämällä kotimainen haapa ja kanadalainen haapa (Populus tremuloides). Hybridihaapa muistuttaa kotimaista haapaa, mutta kuori on harmaa ja lehdet ovat suippokärkiset ja heikosti sahalaitaiset.
Rehevällä kasvupaikalla hybridihaapa on ensimmäisessä sukupolvessa Suomen nopeakasvuisin puulaji, sen puuntuotoskyky on jopa kaksinkertainen tavalliseen haapaan verrattuna. Normaali suomalaisen tukkipuun järeys saavutetaan 30 - 35 vuoden kiertoajalla. Kun hybridihaavikko on perustettu istuttamalla, seuraava sukupolvi syntyy juurivesojen kautta, mutta toisessa sukupolvessa kasvuetu on lähes kadonnut.

Nopeakasvuisuudesta huolimatta hybridihaavan viljely on vähäistä, koska se on varsin tuhoherkkä. Viljelyksiä vahingoittavat hirvi, jänis ja myyrät ja vanhemmissa haavikoissa on sienituhoja. Lahovikaisuus ei kuitenkaan ole hybridihaavalle ongelma, jos kiertoaika on 30-35 vuotta. Nopeakasvuisuuden vuoksi hybridihaapaa on suositeltu suojaistutuksiin ja koristepuuksi.

Lisätietoja: http://www.metla.fi/asiakaslehti/2003/2003-4/2003-4-hynynen.pdf

Suomenkielinen nimi:  Hybridihaapa
Heimo:  Salicaceae
Suku:  Populus
Laji:  Populus × wettsteinii
Koko:  15–30 m.
Kotipaikka:  Metsähaapa Euraasia, Populus tremuloides Pohjois-Aherikka .
Kuvaus:  Nopeakasvuinen puu. Ulkonäöltään muistuttaa metsähaapaa. kuori on harmaa ja lyhythaarojen lehtilavan kärki on suippo ja tyvi herttamainen.
Kasvupaikka:  Aurinkoinen, runsasravinteinen, tuore kasvupaikka.
Menestyminen:  Vyöhykkeet I–VI.

Katso myös