Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Metsälehmus

Tilia cordata
Metsälehmus.jpgMetsälehmusta eli niinipuuta esiintyy Euroopan lauhkeassa vyöhykkeessä, Kaukasiassa ja havumetsävyöhykkeen eteläosissa. Lehmus on Suomessa jaloista lehtipuistamme kaikkein pohjoisin, sen luontainen levinneisyysalue ulottuu Vaasan korkeudelle, esimerkiksi Virroilla metsälehmusta tavataan luontaisena, Ähtärissä ei. Lehmus on 15-30 -metrinen, yksi- tai monirunkoinen puu. Latvuksen alimmat haarat ovat vanhempana riippuvakärkisiä. Lehdet ovat melkein pyöreänherttamaisia ja suippokärkisiä ja lehden alapinnan suonihangat ovat ruskeakarvaisia.

Lehmus kukkii Suomessa heinäkuun puolivälistä alkaen. Huiskilomainen, keltainen, hyönteispölytteinen kukinto on kasvanut siipimäisen tukilehden lapaan. Hedelmä on pieni pähkinä, joka kypsyy syksyksi. Siemen itää vasta toisena keväänä siemenen kypsymisestä.

Metsälehmus kasvaa lähes aina kivikkoisissa, mutta ravinnerikkaissa kallionaluslehdoissa. Etelä-Suomessa lehmus on muinoin muodostanut laajoja yhtenäisiä metsiä, joista on säilynyt vain mitättömiä jäännöksiä, reliktejä. Esiintymät ovat usein kantovesakkoja tai yksittäisiä matalia puita, harvoin voi pienellä alueella löytää nuoria, puhtaita lehmustoja tai järeämpien runkojen ryhmiä. Lehmus on säilyttänyt kasvupaikkansa ennen kaikkea voimakkaan vesomiskyvyn ansiosta. Uudistumista ja säilymistä auttaa myös lajin voimakas varjonkestävyys.

Lehmuksen puuaine on vaaleaa, suorasyistä, pehmeää ja sitä on helppo työstää. Sitä käytetään paperi-, huonekalu-, sorvi- ja soitinteollisuudessa, puuveistoksissa ja laatikkolautana. Lehmuksen hiilestä tuotetaan piirustus-ja ruutihiiltä. Metsälehmuksen etuina viljeltynä koristepuuna ovat kookkaan ja tuuhean ulkonäön lisäksi hyvä tuhonkestävyys. Viljelymetsäpuuna lehmusta voidaan käyttää avohakatuilla, ravinnerikkailla, lievästi viettävillä rinteillä. Jäykillä savimailla se ei menesty.
Suomenkielinen nimi:  Metsälehmus
Heimo: 
Tiliaceae
Suku: 
Tilia
Laji: 
cordata
Koko: 
15–30 m puu.
Kotipaikka: 
Eurooppa ja osa Kaukaasiaa, Suomessa luontaisena Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja -Karjalan korkeudelle asti.
Kuvaus: 
Yksi- tai monirunkoinen puu, jonka runko on muhkuraton ja joka tekee runsaasti juurivesoja. Lehdet ovat herttamaiset. Kukkii keskikesällä, kukat hyvin tuoksuvia ja runsasmetisiä.
Kasvupaikka: 
Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen, tuore, runsaskalkkinen ja -savinen, humuspitoinen.
Menestyminen: 
Vyöhykkeet I–V.
 

Katso myös