Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Pihasyreeni

Syringa vulgaris
Pihasyreeni.jpgSyreeni on pensaita ja pieniä puita sisältävä suku, johon kuuluu noin 30 lajia Kaakkois-Euroopasta ja Itä-Aasiasta. Pihasyreenin lehdet ovat vastakkaiset ja useimmiten ehytlaitaiset. Röyhymäiset, runsaskukkaiset kukinnot ovat tavallisesti edellisen vuoden oksien kärjissä tai lehtihangoissa. Kukan teriö on suppilomainen ja sen väri vaihtelee valkeasta tumman sinipunaiseen.

Tunnetuin syreenilaji on Balkanin niemimaan pohjoisosissa etenkin Romaniassa ja Bulgariassa luonnonvaraisena kasvava pihasyreeni. Se on pysty, paksu- ja jäykkähaarainen ja juurivesallinen pensas. Voimakastuoksuisten, komeiden kukintojensa vuoksi pihasyreeni kuuluu Suomen suosituimpiin koristepensaisiin. Kukkien väri on sinipunainen ja lajikkeella 'Alba' valkoinen.

Päämuodosta on varttamalla tai silmuttamalla kehitetty satoja lajikkeita, jalosyreenejä, joiden kukinnot ovat erityisen suuria. Ne ovat kantamuotoja arempia ja menestyvät vain Etelä-Suomessa. Toinen Euroopan luonnonvaraisista syreenilajeista on unkarinsyreeni (Syringa josikaea). Se on edellistä kestävämpi ja menestyy Lapissa asti. Se esiintyy tosin vain harvoin aitona. Sitä paljon yleisempi on puistosyreeni (S. josikaea x S. villosa). Syreenit viihtyvät parhaiten syvämultaisessa, runsasravinteisessa maassa aurinkoisella kasvupaikalla. Ne soveltuvat sekä yksittäin että suoja- ja aitapensaikoiksi. Unkarinsyreeni risteymineen soveltuu myös leikattavaksi pensasaidaksi.
Suomenkielinen nimi:  Pihasyreeni
Heimo:  Oleaceae
Suku:  Syringa
Laji:  vulgaris
Koko:  4–7 m pensas.
Kotipaikka:  Kaakkois-Eurooppa.
Kuvaus:  Korkea ja kestävä pensas, joka tekee juurivesoja. Kukkii kesäkuussa tuoksuvin, violetinsinisin tai valkein kukinnoin.
Kasvupaikka:  Aurinko–puolivarjo, runsasravinteinen ja -humuksinen, tuore.
Menestyminen:  Vyöhykkeet I–V.
 

Katso myös