Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Makedonianmänty

Pinus Peuce
Makedonianmänty.jpgLaji kasvaa useilla erillisillä, pienillä alueilla Balkanin niemimaalla. Makedonianmänty on vuoristopuu, joka esiintyy keskiravinteisissa metsissä tai kallioilla noin 1600-2000 metrin korkeudella. Se muodostaa tavallisesti puhtaita, yksijaksoisia metsiä, mutta alempana vuoristossa se kasvaa sekapuuna metsämännyn kanssa ja vuorimännyn kanssa ylempänä subalpiinisessa vyöhykkeessä.

Makedonianmänty on nuorena hidaskasvuinen puu, joka Balkanilla parhailla kasvupaikoilla silti saavuttaa 27-34 metrin pituuden. Latvus on tuuhea ja kartiomainen sekä oksat lyhyet ja paksut. Nuorin kasvainranka on vihreä, kiiltävä ja kalju. Neulaset ovat viisittäin neulastupessa. Kävyt riippuvat lyhyissä perissä, ne ovat kapeat ja 8-15 cm pitkät. Puu tuottaa runsaasti käpyjä jo nuorena.

Koristepuuna makedonianmänty on osoittautunut kestäväksi ja hyväkuntoiseksi suurestikin sen oman levinneisyysalueen ilmastosta poikkeavissa oloissa. Se sietää mm. enemmän varjoa kuin kotimainen mänty. Pidemmän neulaston sekä vanhana kauniimman latvuksen vuoksi se on koristepuuna kauniimpi kuin lähisukulaisensa siperiansembra. Eniten edukseen se on pihojen ja puistojen yksittäispuuna.
Suomenkielinen nimi:  Makedonianmänty
Heimo:  Pinaceae
Suku:  Pinus
Laji:  peuce
Koko:  15–25 m.
Kotipaikka:  Balkanin vuoristot.
Kuvaus:  Viisineulasmänty, sinivihreät neulaset viiden kimppuina kääpiöversoissa. Runko tummanharmaa, kuusimainen. Avoimella paikalla puusta kehittyy monihaarainen ja leveän kartiomainen. Käpy 8 -15 cm.
Kasvupaikka:  Aurinkoinen tai puolivarjoinen, vähä- keski- tai runsasravinteinen, kuiva tai tuore kasvupaikka. Kasvaa parhaiten lehtomailla, mutta pärjää hyvin kangasmetsässä ja savimaillakin.
Menestyminen:  Vyöhykkeet I–V.