Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Vuorijalava

Ulmus glabra
Vuorijalva.jpgVuorijalava on eurooppalainen jalavalaji, joka puuttuu vain osasta Välimeren aluetta ja aivan pohjoisesta.  Se kasvaa luontaisena Etelä-Suomessa hyvin harvinaisena erityisesti puronotkoissa ja rehevissä ja multaisissa lehdoissa. Erityisesti se suosii nimensäkin mukaisesti kallionaluslehtoja. Vuorijalavan kasvupaikat ovat vähentyneet lähinnä pellonraivauksen vuoksi. Hakkaamattomilla alueilla vuorijalavan kasvupaikkoja uhkaa kuusettuminen. Laji on rauhoitettu Ahvenanmaalla.

Vuorijalava on 15-25 metriä korkea puu, jonka runko on paksukaarnainen ja oksat yläviistoja sekä vankkoja. Lehdet ovat heikommin vinotyvisiä, karheita, joskus 3-5 -liuskaisia ja alapinnalta karvaisia etenkin lehtisuonien reunoilta ja suonien hangoista. Lehtien sivusuonet ovat yleisesti kärjistään kaksihaaraisia. Kukinto on lyhytperäinen ja siipipalle on kalju.

Päälevinneisyysalueella jalavaa käytetään viiluna huonekaluteollisuudessa ja parkettina. Suomessa vuorijalava on lehtojen harvinainen puulaji tai istutettu koristepuu. Vuorijalava on nopeakasvuinen ja soveltuu hyvin puistopuuksi. Parhaiten se menestyy tuoreilla, kalkkipitoisilla mailla. Jalavien käyttöä on monissa maissa vaikeuttanut jalavantuho, joka voi tappaa puun yhdessä kasvukaudessa. Tautia aiheuttava sieni on löydetty Suomestakin, mutta sientä levittävää kaarnakuoriaista ei; se ei ilmeisesti pysty talvehtimaan meillä. Tautia on hyvin vaikea torjua.
Suomenkielinen nimi:  Vuorijalava
Heimo:  Ulmaceae
Suku:  Ulmus
Laji:  glabra
Koko:  10–35 m.
Kotipaikka:  Euraasian länsiosat, myös Etelä-Suomi.
Kuvaus:  Avoimella paikalla leveä- ja tiheälatvuksinen, ennen lehtien puhkeamista kukkiva, pitkään sileähkörunkoisena säilyvä puu. Pisin kotimainen lehtipuu.
Kasvupaikka:  Aurinkoinen–puolivarjoinen, runsasravinteinen ja tuore, mieluusti kalkkipitoinen kasvupaikka.
Menestyminen:  Vyöhykkeet I–V.

Katso myös