Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse

Kotipihlaja

Sorbus aucuparia
Kotipihlaja.jpgKotipihlaja tai tuttavallisemmin vain pihlaja on levinnyt koko Eurooppaan lukuun ottamatta Pyreneiden niemimaata. Laji on Suomessa yleinen vaihtelevilla kasvupaikoilla koko maassa. Pihlaja kasvaa vahvarunkoiseksi puuksi, monirunkoiseksi suureksi pensaaksi tai esiintyy aluskasvillisuutena pensaikkona. 

Lehtimuoto on parilehtinen ja päätölehdykkäinen. Lyhytversoihin muodostuvat valkeat, tuoksuvat kukinnot ovat tiheitä kerrottuja huiskiloita. Pihlaja on yksikotinen ja kukat ovat kaksineuvoisia. Kukasta kehittyy punainen tai kellanpunainen hedelmä. 

Pihlaja on suosittu koristepuu, suomalaisten vanha "pyhä puu", jonka koristearvo perustuu lehvästöön, kukintaan, värikkäisiin marjoihin ja kauniiseen syysväritykseen. Se on aurinkoisella paikalla vapaasti kasvaessaan kaunis piha-, puistometsä- tai kujannepuu. Pihlajalla on suojaa ja ravintoa antavana lajina riistanhoidollista merkitystä, joten metsätaloudessa sitä tulisi säästää. Lujaa ja joustavaa puuta on ennen käytetty yleisesti kotitarvepuuna. Marjoista tehdään hilloja, hyytelöitä ja juomia. Pihlajalla esiintyy runsaasti tuholaisia, joista pihlajanmarjakoi aiheuttaa vahinkoja myös omenaviljelyksillä vuosina, jolloin pihlajanmarjoista on kato.
Suomenkielinen nimi:  Kotipihlaja 
Heimo:  Rosaceae 
Suku:  Sorbus 
Laji:  aucuparia 
Koko:  4–12 m, joskus yli 20 m. 
Kotipaikka:  Eurooppa Atlantilta Uralille. 
Kuvaus:  Kasvupaikasta riippuen yksi- tai monirunkoinen puu. Valkoiset kukat ja punaiset marjat tertuissa. Marjasato palvelee eläimistöä syksyisin. Äärettömän vaatimaton kelvollisten kasvupaikkojensa suhteen. 
Kasvupaikka:  Vaatimaton kasvupaikan suhteen.  Aurinkoinen tai puolivarjoinen, keski- tai runsasravinteinen, kuiva tai tuore kasvupaikka. 
Menestyminen:  Vyöhykkeet I–VIII.