Hae koulutusta
Valitse ajankohta
Alkaen:
Päättyen:
Valitse
Uutiset
12.1.2021

Automaatioasentajasta diplomi-insinööriksi

Juho Vastapuu - automaatioasentaja ja ylioppilas, nyt rakennusalan diplomi-insinööri Juho Vastapuu valmistui automaatioasentajaksi ja ylioppilaaksi mutta vaihtoi rakennusalalle ja valmistui Tampereella diplomi-insinööriksi.

Juho Vastapuu (28v) vastaa kysymyksiin Tampereelta. Hän opiskeli automaatioasentajaksi Koulutuskeskus Sedussa 2008–2011 Seinäjoen Kirkkokadulla ja ylioppilaaksi Seinäjoen lukiossa eli kahden tutkinnon tekijä.

Työskentelen tällä hetkellä rakennesuunnittelijana SS-Teracon Oy:ssa Tampereella. Työtehtäviini kuuluu teräs- ja betonirakenteiden suunnittelu, mitoitus, lujuuslaskenta, rakennepiirustusten laadinta ja 3D-mallintaminen. Työssä parasta on oman kädenjäljen näkeminen sekä projektissa tehtävä yhteistyö muiden suunnittelualojen kanssa.


Suunnittelu vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja

Suunnitteluprosessi jakautuu karkeasti kahteen vaihteeseen: varsinaiseen suunnitteluun sekä työmaapalveluun. Varsinainen suunnittelutyö aloitetaan tavallisesti puoli vuotta ennen rakentamisen aloittamista. Tämän aikana laaditaan rakennettavan rakennuksen suunnitelmat yhdessä muiden suunnittelijoiden, kuten arkkitehdin, sähkösuunnittelijan, lvi-suunnittelijan ja geoteknisen suunnittelijan kanssa.

Jokaisen suunnittelijan on omien suunnitelmiensa toimivuuden ja hyväksyttävyyden lisäksi varmistettava, että suunnitelmat ovat keskenään yhteensovitettu. Tämä vaatii huomattavan paljon yhteensovituspalavereita, suunnittelukokouksia sekä sähköpostinvaihtoa. Aikaa varsinaisen suunnittelu- ja piirtämistyön lisäksi kuluu siis eri ihmisten kanssa yhdessä toimimiseen. Suunnittelijan työ ei siis ole pelkästään tietokoneella yksin työskentelemistä, vaan parhaimmillaan sosiaalisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja vaativaa.

Työmaalta tulee välitöntä palautetta

Työmaan alkaessa suunnittelijasta tulee rakennettavan kohteen tekninen asiantuntija ja käynnistyy työmaapalveluvaihe. Työmaapalvelun aikana työmaa toteuttaa rakennettavan kohteen suunnitelmien mukaisesti. Tarpeen vaatiessa suunnitelmia täsmennetään, kehitetään työmaan ja urakoitsijan kannalta toimivimmiksi tai muutetaan tilaajan toiveesta paremmiksi.

Työmaapalvelun aikana työ on melko kiireellistä, sillä suunnittelijan on reagoitava nopeasti työmaan kysymyksiin, ettei työmaan aikatauluun tule viivästyksiä. Lisäksi suunnittelijan tehtäviin kuuluu työmaan aikana toteuttaa rakentamismääräyksien mukaiset katselmukset ja todeta rakenteiden suunnitelmienmukaisuus.

Parasta työmaapalvelun aikana onkin huomata, kuinka hyvin on onnistunut tekemään suunnitelmat, jotka ovat työmaan toteutettavissa. Joskus siinä on onnistunut ja joskus ei. Työmaalta saatava palaute onkin usein melko välitöntä. Näin työuran alkuvaiheessa työ on todella paljon omista virheistä oppimista ja palautteen sekä kokeneempien tekijöiden vinkkien perusteella tapahtuvaa oman ammattitaidon kehittämistä.

Miksi sähkölle?

Peruskoulun jälkeen en oikein tiennyt, mihin haluaisin ryhtyä. Sähköalalle oli kutsumus oman perheeni kautta, joten sen vuoksi lähdin opiskelemaan sähköalaa. Tein työharjoitteluni Lemminkäinen Talotekniikka Oy:ssa sekä Seinäjoen Valion tehtaalla. Työharjoitteluista muistan sen, että se oli ensimmäinen kerta, kun pääsi kokeilemaan ns. “oikeita töitä”; työelämätaitojen lisäksi siinä harjoiteltiin ihan oikeasti käytännön hommien tekemistä. Kolmantena opintovuonna kävimme myös luokkani kanssa parin viikon mittaisella työharjoittelujaksolla Ruotsin Finspångissa, missä olin sähköasentajana Siemensin tehtaalla.

Kaksoistutkinto toimii

Heti opintojen alettua ammattikoulussa ajattelin, että teoriaopinnoista lukion puolella voisi olla hyötyä mahdollisten jatko-opintojen kannalta. En kuitenkaan halunnut suorittaa lukion täyttä oppimäärää. Kaksoistutkinto oli kannaltani oiva ratkaisu, sillä sain valita lukiosta ainoastaan ne kurssit, jotka minua kiinnostivat. Suoritin lopulta yo-tutkinnon ja kirjoitin äidinkielen, englannin, pitkän matematiikan ja fysiikan.

Kaksoistutkinto oli mielestäni Sedun ja Seinäjoen lukion välillä todella hyvin järjestetty, sillä minun ei tarvinnut suorittaa lainkaan päällekkäisiä kursseja ammattikoulun ja lukion välillä, vaan sain korvata lukiossa käymäni kurssit ammattikoulun pakollisista kursseista ja toisin päin. Suoritin lukiossa vain ne kurssit, jotka olivat ylioppilastutkintoon pakolliset. Loput yleiset opinnot sain suorittaa joko ammattikoulun puolella tai lukiossa, kumpi vain sopi omaan aikatauluuni paremmin. Kokonaisuuden räätälöinti itselle sopivaksi paketiksi oli tehty mielestäni erittäin hyvin opiskelijan kannalta.

Kannustavaa opinto-ohjausta

En muista, että olisin päivääkään ajatellut, että järjestelyissä olisi jotain vikaa. Myös opinto-ohjaus Sedun puolelta oli helposti lähestyttävää ja opiskelijaa tukevaa, ja olen vielä tänäkin päivänä kiitollinen Sedun opinto-ohjaajille hyvästä ohjaamisesta, kannustavasta asenteesta ja lämpimästä hengestä. Peruskoulun jälkeinen vuosi ja toisen asteen opintojen alku määrittää ihmisen elämää ja tulevaisuutta todella paljon enkä ole päivääkään katunut niitä valintoja, joita tein, joita minun annettiin tehdä ja joihin minua kannustettiin ammattikoulun ensimmäisen vuoden aikana.


Töihin, armeijaan ja yliopistoon

Opintojen jälkeen tein muutaman vuoden verran töitä Seinäjoen Keskussairaalalla sähköhuollossa ja Valiolla kunnossapidossa. Armeija katkaisi työnteon ja sen aikana mietin jatko-opintoja. Armeijan jälkeen päätinkin hakea jatko-opintoihin Tampereen teknilliseen yliopistoon. Olin jo aikaisemmin hakenut opiskelemaan sähköalaa ammattikorkeakouluun, mutta armeija-aikana mieleni muuttui ja hainkin TTY:lle opiskelemaan rakennustekniikkaa. Aloitin yliopisto-opinnot syksyllä 2013.

Kaksoistutkinto arvossaan yliopistossa

Yliopisto-opintojen ensimmäinen vuosi oli käytännössä matematiikan ja fysiikan opiskelua ja asioissa mentiin syvemmälle kuin mitä lukion pitkän matematiikan opinnot pitivät sisällään. Jos en olisi aikanani kaksoistutkintoa suorittanut, tuskin olisin selvinnyt TTY:llä ensimmäistä vuotta pidemmälle. Yliopisto-opinnoissa korostuu myös opiskelijan oma vastuu opintojen suorituksesta ja aikataulutuksesta, mikä oli minulle jo jokseenkin tuttua kaksoistutkinnon suorittamisen myötä.

TTY:llä opinnot osaltani kestivät viisi ja puoli vuotta ja valmistuin rakennustekniikan diplomi-insinööriksi jouluna 2018. Opintojen loppuvaiheella työllistyin Ramboll Finland -nimiseen suureen konsulttitaloon, jonne sain suorittaa myös opinnäytetyöni. Valmistumisen jälkeen vaihdoin työskentelemään perinteisempään insinööritoimistoon SS-Teraconille, jossa työskentelen nykyään. Työtilanne rakennusalalla ja suunnittelupuolella on tällä hetkellä todella hyvä ja tuntuu, että nuoret suunnittelijat revitään töihin jo koulun penkiltä ennen valmistumista.


Ammattikoulusta oikeaa työkokemusta

Vaikka olin alanvaihtaja ja minulla ei ollut monen muun yliopisto-opiskelijan tavoin täyttä lukion oppimäärää suoritettuna, ei näin jälkeenpäin ajateltuna mitkään valintani ole menneet hukkaan. Koin yliopisto-opinnot aloitettuani olevani valmiimpi työelämään kuin muut opiskelijat, sillä olihan minulle jo kertynyt työkokemusta niistä “oikeista töistä”, kun monen muun kohdalla työkokemus tarkoitti vain kesätöitä. Tämä onkin mielestäni ammattikoulun vahvuus: alasta riippumatta se valmentaa opiskelijaa työelämään ja antaa jo varhaisessa vaiheessa mahdollisuudet työskennellä työelämässä ammattilaisen roolissa. Minua ei myöskään kaduttanut se, että en suorittanut lukion täyttä oppimäärää, sillä voin tässä vaiheessa rehellisesti sanoa, että siitä ei tekniikan korkeakouluopinnoissa tai sen jälkeen olisi ollut minulle mitään hyötyä.

Neuvoja ammattiin opiskelevalle

Ammattikoulussa aloittaneella oman opintoalan valinta on tehty ja nyt pitäisi aloittaa opiskelu alalla, jota pitäisi tehdä mahdollisesti koko loppuelämä. Olet keväällä yläasteen päättänyt 15-16-vuotias nuori. Omat lukioon lähteneet yläastekaverisi ovat valinneet kolmen vuoden armonajan jatkaa peruskoulusta tuttujen opintoaineiden parissa, ja he saavat miettiä vasta niiden opintojen päätyttyä, mitä alaa lähteä oikeasti opiskelemaan. Ymmärrän täysin sinua, mikäli olet hämilläsi ja tulevaisuus mietityttää. Jos joskus niin opiskelun aikana tulee miettineeksi, onkohan tehty päätös oikea. Sinä olet yhden ison päätöksen tulevaisuutesi kannalta tehnyt, mutta se ei tarkoita, että oma polkusi tästä päivästä valmistumiseen olisi saneltu.


Sinulle sopiva opintotie

Antaisinkin sinulle neuvon, että pyri olemaan avarakatseinen ja löytämään se sinulle sopiva opintotie. Opintojen ei tarvitse olla putki, jonka alkupäästä kävelet sisään ja loppupäästä tulet muiden joukossa valmistuneena ulos. Tutustu oman koulusi sekä myös lukion kurssitarjontaan ja opinto-oppaisiin, kuuntele opinto-ohjaajiesi ja opettajien neuvoja sekä etsi myös vanhempien opiskelijoiden tarinoita. Pyri tekemään niitä asioita, jotka kiinnostavat ja etsi keino, jolla sisällyttää omat opinnot suoritettavaan kokonaisuuteen.

Huonoin tilanne opiskelijan kannalta on, että suorittaa irrallisia opintoja tai kursseja, joista ei myöhemmin saa mitään hyötyä. Kaikki opinnot kannattaa pyrkiä aina sitomaan osaksi isompaa pakettia. Näin tehty työ ja suoritetut opinnot eivät valu hukkaan. Opintopolkuja on yhtä paljon kuin opiskelijoita ja väitänkin sellaisia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet täysin samat kurssit, on hyvin vähän. Sen tähden onkin hieman väärin puhua, että valittaisiin jokin tietty opintopolku valmiiden opintopolkujen joukosta. Se luodaan itse.

Juho Vastapuu