12 Hieskoivu

Betula pubescens

Hieskoivun levinneisyys ulottuu Länsi-Euroopasta Keski-Siperiaan. Se on levinneisyydeltään rauduskoivua hieman pohjoisempi laji. Pohjoista metsänrajaa muodostavat koivikot ovat hieskoivun alalajin tunturikoivun (subsp. tortuosa) muodostamia. Hieskoivu kasvaa soistuvilla kankailla, parhailla korpi- ja rämesoilla, rannoilla ja menestyy hyvin myös rehevillä kangasmailla.

Tärkeimpiä tuntomerkkejä ovat puikea ja lyhytkärkinen lehtimuoto, pehmeäsolukkoinen ja karvainen lehtipinta, yksinkertaisesti hammaslaitainen lehtilaita, karvaiset, nystyttömät, kärjestä jäykähköt versot, suiput silmut ja sileä, vain vähän kaarnoittuva kuori.

Hieskoivu on yksikotinen tuulipölytteinen puulaji, joka kukkii toukokuun puolella. Hedekukinnot, norkot, ovat pareittain oksanhaarojen kärjissä. Emikukinnot ovat oksanhaarojen keskellä. Se tuottaa lähes vuosittain runsaasti siemeniä, jotka leviävät kukkimisvuoden syksyllä. Ne talvehtivat itämättä ja itävät pääosin vasta seuraavana keväänä. Hieskoivu uudistuu luontaisesti varsinkin turveperäisillä ja kosteilla mailla. Myös sen vesomiskyky on hyvä.

Hieskoivu on pioneeripuulaji, joka vaatii runsaasti valoa. Sillä on syvä, tiheä juuristo, joka menestyy vähähappisessakin maassa. Koivujen karikkeet ovat ravinteikkaita ja helposti hajoavia, happamuutta vähentäviä ja maan pieneliötoimintaa edistäviä. Puuaineen ominaisuudet ja käyttö ovat koivulajeilla samanlaisia. Hitaamman kasvun ja lenkouden takia vanerisaanto on hieskoivulla pienempi kuin rauduskoivulla.

Koivun tuhosieniä ovat rungossa arina-, taula-, pakuri- ja juurikääpä, lehdissä koivunruoste ja taimien rungossa versolaikkutauti. Tuhohyönteisiä ovat rungossa koivunmantokuoriainen, lehdissä tunturimittari, joka aiheuttaa laajoja tuhoja tunturikoivumetsissä ja monet lehtikirvalajit. Hirvituhoja esiintyy taimikoissa. Koivut ovat arkoja runkovaurioille. Ne kestävät hyvin tuulta ja ovat tehokkaita hiukkasjakoisten epäpuhtauksien sitojia.

  • Suomenkielinen nimi: Hieskoivu
  • Heimo: Betulaceae
  • Suku: Betula
  • Laji: pubescens
  • Koko: 8–25 m.
  • Kotipaikka: Eurooppa ja Siperia.
  • Kuvaus: Pysty puu, jonka oksat eivät riipu. Oksat ja lehdet ovat karvaiset ja karkeasti ympyränmuotoiset. Rungon tyvikaarnakin on vaaleaa ja sileää.
  • Kasvupaikka: Aurinko tai puolivarjo, keski- tai runsasravinteinen, kuiva tai kostea kasvupaikka.
  • Menestyminen: Vyöhykkeet I–VIII.

Tuomarniemen Puulajipuisto >